maanantai 5. syyskuuta 2016

Lenin

Lenin

Aina ei pysty selittämään tai kertomaan mistä innostus lähtee johonkin keräilykohteeseen? Nyt täytyy kuitenkin heti alkuunsa todeta, että näiden esineiden keräily ei ole minkäänlainen poliittinen kannanotto. Olen nimittäin tässä vuosien varrella ostanut muutamia metallista valettuja Leninin päitä ja nyt sitten ostin erään keräilijän koko kokoelman. Tiedän tämän nostattavan joidenkin karvat pystyyn, mutta tämä tosiaankin on vain keräilyä.

Taas kaikki oli yhden tekstiviestin päässä. Näin torin sivuilla yli kuukauden vanhan ilmoituksen, jossa luki "myydään neuvosto kamaa". Pistin tekstiviestin kyselläkseni olisiko yhtään Leninin päitä? Vastaukseksi sain, että "kyllähän niitä noin sata löytyy" ja "osta kaikki kerralla". Tässä vaiheessa en miettinyt minuuttia pitempään, vaan soitinkin heti kyselläkseni lisää. Sovimme tapaamisen seuraavalle viikonlopulle ja siihen asti mietiskelinkin mitä ne voisi maksaa? Olin varma, että kyseessä olisi niin kallis kasa ettei sitä olisi järkeä ostaa. Kouvolaan saapuessani hämmästys oli suuri, nimittäin Leninin päät oli levitetty isolle pöydälle ja niitä oli oikeasti paljon.
Kävimme päiden lisäksi kaikki muutkin Lenin tavarat läpi ja sovimme molempia tyydyttävän könttähinnan.
Pakettiauton kontti täyttyi aivan ongelmitta, sillä tavaraa oli paljon. Muutama tuossa jo kommentoikin Facebookissa, että sulatukseen vaan tollanen *aska! Se joka kerää tälläistä tavaraa, ymmärtää ettei tämän kokoista kokoelmaa kerätä vuodessa tai kahdessa. Henkilö keneltä nämä tuli, oli ollut vuosia töissä Neuvostoliitossa/Venäjällä.



Aiemmin kriteerinä on ollut se, että päät on pitänyt olla metallista valettuja. Tässä kasassa oli kyllä pari kipsistäkin joukossa. Yleisimmin ne ovat jotain alumiiniseosta, mutta näissä oli niin valurautaisia kuin pronssistakin valettuja.



Kotona tietysti aloitin esineiden läpikäynnin sillä, että levitin kaikki pitkin lattioita. Huvittavaa näissä on se, että Neuvostoliitossa on kaikki ollut kortilla, mutta tälläiseen pullisteluun on kuitenkin riittänyt varoja. Valtiolla on ollut omia taiteilijoitakin palkkalistoilla, jotka ovat työkseen tehneet patsaita. Tarkoituksena ei ole ripotella tätä punaista tavaraa pitkin taloa, vaan pitää ne tiukasti yhdessä huoneessa.



Moni onkin jo voinut lopettaa lukemisen tässä kohtaa ja nyt toivonkin, että saisin yhteydenottoja muiltakin Lenin keräilijöiltä. Patsaissa on joitain kaksoiskappaleita ja niitä voisin mahdollisesti vaihtaa sellaisiin joita ei vielä itselläni ole. Pari päivää tavaroita penkoneena ajattelinkin jo, että nyt riittää hetkeksi. Meni vissiin toiset pari päivää kunnes torilla törmäsin yhteen patsaaseen joka oli ostettava. 

Kaverini ehdotti, että vanhat kirjakaapit olisi loistavat näiden esillepanoon. Välittömästi aloinkin katselemaan sopivia. Sopivia tosin on koko ajan myynnissä ympäri Suomea, mutta hinnat on kaikkea muuta kuin sopivia. Sunnuntaina päivällä huomasin kaksi vitriiniä myynnissä Pasilassa 30 euroon ja yhden Sipoossa. Sain sovittua molemmista kaupat ja vielä noudot samalle kertaa. Sipoon kaappi tarttui ensimmäisenä kyytiin ja siitä sitten suorinta tietä Pasilaan. Saimme kaapit kyytiin ja kuorman sidottua, kunnes aloin puhumaan harrastuksestani. Pienten jutustelujen jälkeen kaappien myyjä kaivoi kaapista todella vanhan Elannon emaloidun lämpömittarin ja sellaisen vakuutusyhtiö kyltin jota minulla ei ennestään ollut.
Seuraava urakka onkin huoneen tyhjennys ja hiljalleen kaappien täyttäminen. Kaapit olisi tarkoitus vielä pestä kunnolla ja öljytä päällisin puolin. Samettinen lippu seinälle ja Lenin matto lattialle. Monestikin keräily alkaa hetken mielijohteesta ja yhdestä esineestä. Tämä alkoi juurikin siitä ja on pelkkää keräilyä, ei mitään muuta!





1 kommentti:

  1. No nyt on materialistillakin oma punanurkka suuren idän tyyliin, voi rauhassa vetäytyä mietiskelemään kapitalismin kiroja.

    VastaaPoista