Perä remonttia

-30 luvun banjo perän remontointia

Nyt on tarjolla jotain muutakin , kuin kylttien kiillottelua ja bensamittarien raahailua.Päätin jo alkuunsa , että autot pidetään erossa koko blogista , mutta tässä sitä ollaan.Ajattelin nyt hieman raottaa ovea autojenkin suhteen , niin selviää miksi sitä aikaa ei aina riitä romusteluun.

Perä remontti tuli eteen , kun viime kesänä toinen vetoakseleista katkesi ajossa ja sen seurauksena kolaroin auton keulan kevyesti.Vetoakseli katkesi sisä päästään ja toinen pyöristä lähti karkuun , jonka seurauksena jarrut katosivat.Auto on -34 Fordi johon on -50 luvulla laitettu -39 perä.Perää avatessa tuli huomattua , että välityskin on selvä.Hammaspeikko oli iskenyt lautaspyörään ja laakeritkin oli pinnoiltaan valmiit.Ensimmäisenä tuli mieleen , että mistäs sitten välitys ja oikean levyset vetoakselit tilalle?

Purin kolme eri akselia jotka varastosta löytyi.Viimeinen akseli oli -38 vuoden , siinä oli mieleinen välitys , hyvät vetarit ja tasauspyörästökin kunnossa.Tässä kuvassa keskikohta on pestynä , laakerit purettuna ja kierteet avattuna.Suomessa nuo laakerit olisi olleet noin 440 euroa , joten tilasin ne itse amerikasta (early ford storesta).Kyseessä oli täydellinen repair kitti , jossa oli laakereiden lisäksi tiivisteet ja vetoakseleiden kiilatkin.

Vanhan Fordin banjo perän rakenne on hieman erilainen , kuin näissä "perinteisissä" joita on totuttu näkemään.Tasauspyörästön toinen rataspari on koneistettu suoraan vetoakseleiden päihin ja vetoakselit kasataan tasauspyörästön sisälle.Vetoakselin katketessa ei mikään pitele pyörää , ellei sitten ole jotain itse tehtyjä rautoja millä saa pysäytettyä navan irtoamisen.Tässä onkin onkin jo uudet laakerit paikoillaan ja koko tasauspyörästö/vetoakseli paketti kasattuna.

Samalla kertaa , kun paketti oli osina niin vaihtelin kaikki jousen puslat ja sakkelitkin.Banjoputkien päissä on pyöränlaakereiden koolit , ja niitä tarkistellessa huomasin , että niissä on pinnat rikki.Remontti oli jo muutenkin levinnyt pelkästä vetoakselin vaihdosta , niin holkitutin nuo laakeripinnat uusiksi.Yksi mielenkiintoinen juttu olikin noiden putkien peseminen sisältä.Siellä kun sattui olemaan 70 vuoden kuivaneet öljyt,rasvat ja laakereista tullutta purua kovettuneena seinämiin! Aikamoinen jobi oli , mutta saipahan nekin puhtaaksi.Ulkopäässä olevat stefatkin oli niin murusina , että ne löytyi sieltä vasta pesun jälkeen.Katkenneesta vetoakselista tein sopivan työkalun uusien stefojen asennukseen (stefat asennetaan sisäpuolelta).

Akselin veinkin Latvan Kakelle säädettäväksi.Hammas- ja laakerivälys säädetään vaihtelemalla banjoputkien tiivisteitä oikean paksuisiksi.Ensimmäisessä kuvassa akseli on shimmattuna ja toisessa maalattuna.

Kasailinkin koko paketin valmiiksi auton rinnalla , koska pariin kertaan jarrut purkaneena tiedän , että auton alla nuo kilvet on inhottavat irroittaa.Jousta varten rakensin levittäjän , koska ilman sitä sen asennus olisi ollut varmastikkin lähes mahdotonta.Tässä vaiheessa se onkin jo valmis alle heitettäväksi.

Akseli alla ja jarrut kasattuina.Kyseessä on siis -39 ja uudemmat nestejarrut.Fordeissahan on ollut mekaaniset jarrut -39 vuoteen asti.Viime kesänä jarruja ilmatessa tuli mieleen , että ne mekaaniset olisi olleet mukavemmat.Ensimmäisellä jarrusyliterillä en nimittäin meinannut saada jarruja ilmattua ja sitten kun sainkin , niin ne ei olleet hyvät.Nyt autossa on 1 piirinen pääsylinteri , sellainen mikä näiden jarrujen kanssa on ollut tehtaaltakin.

Nyt on askartelut ohi tämän auton kohalta ja tältä talvelta.Tai eikait tämän ikäisen auton kanssa voi sanoa , että se on valmis? Eiköhän siihen jotain rassattavaa tuli 100%:lla varmuudella! Kyllä tänään oli hymy suunpielissä , kun pääsi koeajolle pitkästä aikaa. Pikapuoliin onkin tarkoitus ajella leimalle sen kanssa , joten kesä saakin tulla minun puolestani!

 

Bensamittarien metsästelyä

Tämän viikonlopun lauantai aamu alkoikin taas vaihteeksi romutorilla.Vermossa oli FHRA:n järjestämä swappi jossa on tullut useasti käytyä.Romutori oli lähestulkoon tyhjä arpa paria sovittua kauppaa lukematta.Kaikki pöydät pariin kertaan katseltuamme pomppasimme autoon ja lähdimme kohti vihtiä jossa odotti vanha gilbarco.Tämän mittarin bongasin viikolla ja sain etukäteen sovittua kaupat,joten kyseessä oli vain mittarin nouto.

Mittarista puuttui lasit , jotka voikin olla hankalat metsästää koska ne ovat kaarevan muotoiset.Rulla koneistokin uupuu , mutta tässä kävi tuuri koska sellaset sattuu löytymään jo ennestään nurkista.Taulu on säästynyt kohtuu kunnossa ja molempien puolien emalimerkitkin on tallella.No , tämä -58 vuoden puutteellinen Gilbargo kammettiin kuitenkin peräkärriin ja jatkettiin matkaa...

Löydettyämme sopiva ruokailu paikka ja saatuamme sapuskat naaman eteen kaverini soittikin ja kertoi hyvän vihjeen! "oletko tietoinen , että samalla suunnalla on -49 Avery?"  No nyt heräsi mielenkiinto! Ei muuta kuin sapuskat naamaan ja jatkamaan ajelua.Tämä -49 vuoden Avery-Hardoll löytyi aika likeltä vanhaa Shelliä , jota päästiinkin siivoamaan aikasemmin. Mittari oli maatilan pihalla farmitankin päässä kivijalalla , ja sen verran tieltä sivussa ettei sitä ohimennen olisi nähnyt.Näitä näkee sen verta harvoin , että fiilis oli aika mahtava!

Maatilan poika kävi navetan nurkalta kääntämässä vipua , josta pumppu alkoikin pyörimään ja valokin syttyi.Se oli ollut jo muutaman vuoden käyttämättä , mutta aivan täydessä iskussa.Eikun kampeamaan seuraavaksi tätä gilbargon viereen kärrylle.Sellanen kuka näitä kunnossa olevia pumppuja on siirrellyt , niin tietää mitä nämä painavat! 

Kahteen mittariin ei oikein oltu varauduttu , joten meillä oli vain tälläinen huumori kärry perässä.Averystä nappastiin varmuudeksi pellit irti ja pakattiin auton konttiin.Kaikesta huolimatta pikkuinen kärry ajoi asiansa ja matka sai taas jatkua...

Matkalla mukaan tarttui vielä yksi Hamaggi , eli 2-tahti bensiinipumppu.Eikun kyytiin vaan kerta kärryssäkin oli tilaa "reilusti" , ja nyt matka jatkuikin suoraan kotia kohden kiertelemättä yhtään mistään!


Karavaani kotona ja kuorma purettuna.projekti kuntoinen Gilbargo sai jäädä pihalle odottamaan tuomiota.Sen kohtalo ei ole vielä selvillä , mutta eiköhän sekin valkene ajan mittaan? Jos siihen vaikka löytäisi ne lasit , niin sen voisi ottaa entisöitäväksi? Avery sen sijaan kammettiin heti talliin ja uskoisin , että sen ei tarvitse enää viettää ensimmäistäkään talvea ulkosalla.

Averyä tuskin kannattaa pilata entisöimällä , koska siinä on niin kaunis patina! Toiset ei ymmärrä mitään patinan päälle , jota itse arvostan.Sillä maalia saa kaupasta , kun tietää värikoodin , mutta aitoa ajan patinaa ei sitten saa edes tekemällä.Päivä oli pikku hiljaa pulkassa , mutta sen verran mittaria piti käpistellä , että pesin lasit ja taulut.Taulut on emaloidut ja ne ovatkin säilyneet aivan virheettöminä.

Pahaa aavistellen veikkaan , että tästä taisi alkaa se mittareiden(kin) keräily...

 

Champion

Spark Plug Service

Viikonlopun romutorin yhteydessä tarttui taas jotain tarpeellista matkaan , Championin tulppien "kunnostus" laite.Pariin kertaa tälläseen törmännyt aijemminkin , mutta nyt oli kunto ja hinta niin sopiva ettei voinut kieltäytyä.Vanhat autokorjaamo laitteetkin on alkaneet kiinnostamaan rekvisiitaksi , vaikka tilan puolesta niitä ei pitäisi keräillä.Joskus nurkissa oli todella siisti kuntoinen ja pyöreä muotoinen jarrurumpu sorvi,mutta se tuli hävitettyä tilan takia.Tämä sen sijaan on sitä kokoa , että voi jäädä koristeeksi.Tuossa yksi kaveri hommasi vanhat Sun:in testerit ja sellaiset voisi kiinnostaa itteäkin.Vihjeitä saa pistellä meiliin , jos moisia lojuu nurkissa jouten!

Laitteella voi ensin hiekkapuhaltaa tulpan tuossa vasemmassa reunassa.Sen jälkeen tulppa ruuvataan reikään , jossa kipinä voidaan testata paineen alaisena.Paineistetussa kammiossa on pieni silmä ja kipinän näkee peilin kautta.Tulppahan ei välttämättä anna kipinää sylinterissä puristus hetkellä vaikka se kipinöisikin johdon päässä.Nyky päivänä ei vaan taida olla tälläiselle tarvetta , kun tulpan on kertakäyttö kamaa.

Aijemmin löysin englannista vielä sävy sävyyn emalikyltin , joka onkin nyt hyvä kaveri tälle pömpelille.Tämä onneksi on patinoitunut ja aito , sillä jälkeen päin huomasin tätä kylttiä uustuotantona.Ja mitä tulppien kunnostus tarpeeseen tulee , niin championin tulppiakin sattuu löytymään nurkista ennestään.Todella vanhoja papereissa olevia tulppia , eikä niitä ole kuin liki 2000 kipaletta. "kun halvalla sain..."