Jukeboksi

Rowe Ami JBM 200 Tropicana 1964

Kesken työpäivän sain tekstiviestin puhelimeeni, jossa tarjottiin vanhaa jukeboksia. Kyseessä oli vanha Ami jonka vikana oli levyn "vouvvaaminen". Pyysin kuvan koneesta ja hetken päästä sain sen. Tovin katseltuani kuvaa totesin, että aika tympeän näköinen laitos. Ainut mikä herätti mielenkiintoni oli hinta ja koneen sijainti, se oli nimittäin kolmen kilometrin päässä kotoolta. Menin katsomaan konetta ja laitettiinkin se heti soimaan. Levy tosiaan pyöri epämääräisesti. Näistä hirveitä ymmärtämättä ajattelin tietenkin ensimmäisenä, että siellä luistaa hihna tai jotain vastaavaa minkä takia levy pyörisi liian hiljaa? Järkevän hinnan ansiosta ajattelin ottaa riskin ja sovin kaupat. Iltasella haettiin se sitten kaverin pakettiautolla ja nostettiin tallin puolelle odottamaan putsailua. Ensimmäinen mitä tuli mieleeni oli nostaa levylautanen ylös. Siinä vaiheessa huomasin ettei tässä mallissa ole hihnavetoa vaan moottorinakseli pyörittää rullaa joka välittää voiman lautaselle. Seuraavaksi huomasin pronssiset helat johon lautasen akseli tulee. Helat olivat aivan kuivat ja akselissa pinttynyttä rasvaa. Ensitöikseni putsailin akselin, voitelin sen ohuella öljyllä ja mitä ihmettä? Levyt soikin niin kuin pitää! Se oli halpa ja helppo remontti.

Ostohetkellä ajattelin koneen olevan jotain -70 luvun alkupuolta, mutta katsottuani koneen sisälle huomasin vahvistimenputket. Putkivahvistimen ansiosta ajattelin sen sittenkin olevan -60 lukua. Päästyäni netin äärelle tarkistin koneen vuosimallin ja se olikin -64. Myyjä oli omistanut kyseisen laitteen jo -80 luvun alusta asti. Hän oli saanut sen joululahjaksi 15 vuotiaana isältään joka oli rahiksella töissä. Vuosien varrella innostus konetta kohtaan oli hiipunut ja tämän pienen vian takia hän halusi luopua siitä.

Onnistuneen koesoiton jälkeen aloitinkin koneen putsauksen imuroimalla sen sisältä. Pölyä oli kaikkialla, mutta levyt olivat kuitenkin aika puhtaita. Koneen malli (JBM 200) kertookin sen olevan 200 biisin kone. Eli sinne menee 100 vinyyli singleä. Suurin osa levyistä oli -80 luvun hittejä, mutta oli siellä seassa jotain säästettävääkin. Hyviä levyjä minulla onkin ennestään yhden Rock-Olan verran ja muutamat kymmenet päälle. Tältä Ami näyttää sisältä.

Putsailua riittikin pariksi illaksi ja sen lisäksi kiillotin vielä kaikki rosteri- ja kromiosat peilikirkkaiksi. Alkuunsa kirjoittelin nimilaput käsin, mutta löysin myös ohjelman jolla niitä voi tehdä tietokoneella. Se löytyy täältä-> Jukebox title strip creator. Ensisilmäyksellä Ami näytti tosiaankin aika tympeältä, nyt kun sen pehmeää saundia on kuunnellut pari iltaa niin se tuntuu oikeinkin mieleiseltä!

Myyjä toivoi Amin menevän hyvään kotiin ja sellaisen se saikin! Seuraavana vuorossa onkin etsiä sille sopiva paikka, jossa sen voi pistää soimaan ja istahtaa sen äärelle kuuntelemaan. Kuvasin lyhyen fiilistely videon ja se aukeaa klikkaamalla TÄSTÄ.