keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Selviytyjä 60 vuoden takaa

Kaiser De Luxe 1953

Rengastuhkiksia kuvatessani käytin auton takakonttia alustana , jos nyt sitten paljastaisi loputkin autosta.Ilman aikaisempia tunteita tai haluja Kaiseria kohtaan , sellainen kuitenkin päätyi talliini.En tosiaan ole ikinä tuntenut suurempaa vetovoimaa tälläiseen kummajaiseen.Ei varmaan moni muukaan , sillä onhan tämä aina kuulunut niihin amerikanautoihin joita ei ole arvostettu uutenakaan.Se ettei näitä ole arvostettu aikoinaan , on varmaankin osana syynä siihen ettei näitä myöskään ole juuri säilynyt suomessa? Israelissa kasattuja manuaalilaatikkoisia autoja oli aikanaan takseina ja ne taisivat aika hyvin mätäntyä pois liikenteestä.Tässä nyt kuitenkin on jonkin asteinen selviytyjä joka herätti mielenkiintoni vanhalla "hengellään".

Tämä Kaiser on tietojeni mukaan mennyt uutena Nurmoon naulatehtaan johtajalle , Ernst Lagerstedille.Hänellä auto on ollut ajossa kymmenen vuotta ja se on poistettu rekisteristä jo vuonna -63.Ei ole tietoa miksi auto on jäänyt seisomaan.Tehtailijan kuoltua auto on siirtynyt perikunnalle.Vuonna -84 on sitten saatu selvyyksiä paperi puolelle ja auto on siirtynyt tehtailijan pojalle , joka oli maakuntaneuvos Teuvo Lagerstedt.Teuvo myi auton melkein samoin tein , kun paperit olivat kunnossa.-80 luvun puolessa välin se entisöitiin täysin , mutta sitä ei kuitenkaan rekisteröity silloinkaan.Pistetäämpä väliin kuvia...
Kaiser ei missään nimessä ole mikään huippu entisöity ja viimeisen päälle hieno museopeli.Ennemminkin auto on selviytyjä , sillä sen entisöinnistä on kulunut kohta 30 vuotta ja sillä on hieno suomi historia.

Kolmisen viikkoa sitten auton tullessa minulle se ei vieläkään ollut rekisterissä.Ensitöikseen selvitin mikä alkuperäisen rekisterinumeron kohtalo on.Trafin tiedustelulla selvisi , että se on mennyt moottoripyörään vuonna 2007.Nykyään kun ei ole mahdollista saada samaa tunnusta , jos se on jo ennestään jossain ajoneuvossa (mp,mopo tai auto).Soitin kuitenkin moottoripyörän omistajalle ja kerroin mikä tilanne on.Autossa siis oli paikoillaan alkuperäiset -53 vuoden kantatut kilvet ja messinki kehyset.Moottoripyörän omistaja sanoi ettei ole kiintynyt Suzukinsa kilpiin ja voi luopua tunnuksesta , kysyen "mitä minun pitää tehdä". Trafista selvitettyäni sain selville , että mp:n tunnuksen voi vaihtaa uuteen , jos sinulla on pätevä syy siihen.Trafin mukaan syyksi riitti se , että tahtoo luovuttaa tunnuksen museoajoneuvoon.Sain tekstiviestin mp:n omistajalta , että nyt on kilvet viety konttorille.Eikun heti K1 konttorille ja tilaamaan nämä tunnukset.

Kaiser ennätti olla tallissa kaksi yötä , kun museomiehet saapuivat tarkastamaan sen.Mitään fiksailuja siihen en juurikaan tehnyt , vaan se kelpasi sellaisenaan tarkastajille.Loppuun mainintana , "autossa havaittavissa runsaasti patinaa".Museo status oli saavutettu , seuraavana vuorossa olikin sitten nosturille otto ja paikkojen tarkistelua leimalle.
No , ensimmäisenä pisti silmään , että pääsylinteri on märkä! Samoilla tutkimisilla huomasin , että jarruletkut on turvonneet.Juoksu askelin tietokoneelle ja Rockauton sivuille.Sieltä löytyi uusi jarrupääsylinteri ja letkut.Neljän päivän odottelulla ne tuli amerikasta suoraan ovelle ja sen jälkeen palikat pikapuoliin autoon kiinni.Kerrankin sellainen jarruremontti joka kävi ilman katkenneita ilmaruuveja tai jarruputkia.Pikkasen piti myös sähköjä herkistellä , muutoin auto näytti siltä , että sillä uskaltaisi konttorille.Varailin ajan vasta viikon päähän , koska odottelin niitä kilpiä.Selvennyksenä , että uudet kilvet on tilattava ja maksettava vaikka alkuperäiset olisivatkin tallessa.

Rekisteröintiin meno jännitti niin kuin joka ikinen kerta.Siinä ei kuitenkaan ollut mitään epäselvyyksiä.Jarrut näytti hyvältä dynamometrillä,välyksiä ei alustassa ollut eikä mätävikaakaan.Auto kerkesi siis olemaan 51 vuotta ilman kilpiä ja nyt siinä onkin sitten suoraan 4 vuoden leima! Fiilis aika mahtava!


 Mittariin on kertynyt 65 tuhatta kilometriä , ja se pitää paikkansa.Sisusta on pysynyt muutoin siistinä , mutta lattiamatto on uusittu ja tuuletusikkuinoista on joskus valunut vettä ovipahveille.
Alemmasta kuvasta paljastuukin , että auto on 4 portaisella Hydra-matic automaatilla.Tuossa jo kerkesin jotain osia kyselemään Forsmanin Manoltakin.Hän oli sitä mieltä , että tämä olisi varmastikkin ainut suomi Kaiser joka on varustettu automaatilla.Ja automaattivaihteistosta päätellen auto olisi kasattu amerikassa.

Muutoinkin kävi hauska yhteensattuma , sillä Mano on yrittänyt ostaa autoa useampaan otteeseen -70 -80 lukujen taitteessa.Todisteeksi siitä sain viisi valokuvaa , joista viimeiseen on tehty kääntöpuolelle muistiinpanoja.Voi vain kuvitella kuinka innoissaan mies oli yhteydenotostani ja siitä , että sama auto on vielä hengissä!


Sama kuosi jatkuu kaikkialla , niin konehuoneessa kuin kontissakin.

Tekniikkana näissä on käytetty tuota Continentalin 226cid suoraa sivuventtiili kuutosta.Samaa moottoria on ollut Willyksissä kuin Clarkin ja Hysterin trukeissakin.Kaiserin moottori ei taida aijemmista erota kuin hieman korkeampi puristeisemmalla kannella , jonka erottaa SuperSonic tekstistä.Vaihteistona oleva Hydra-matic näyttäisi minun silmään ainakin samalta perus laatikolta kuin Cadillaceissakin ja Pontiaceissa.Teknisesti laite tuntuu toimivan moitteitta , mutta onhan se myönnettävä , että tälläiseen pitkään seisseeseen autoon voi tulla mitä vaan nyt , kun sillä alkaa ajelemaan. No , antaa tulla vaan! Sillähän ne viat sitten selviää. Suurempia suunnitelmia auton suhteen ei vielä ole.Pakosarja on halki ja öljypohja vuotaa jonkin verran , joten ne on ainakin tarkoitus vaihtaa tulevana talvena.Voisin myös harkita Kaiserin myymistä, jos sille löytyisi hyvä koti?












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti